Paikallisen datakeskuksen kanssa yhteistyössä luotu ekosysteemi lämmittää Mäntsälässä

Mäntsälä tarjosi uudelle palvelinkeskukselle ideaalin sijainnin, mukaan lukien edullisen ja luotettavan sähköntoimituksen, erinomaiset kuljetusyhteydet sekä edulliset servereiden jäähdytyskustannukset. Datakeskukselle ei tarjottu pelkästään tarvittavia resursseja, vaan Nivos Energia loi yrityksen kanssa tiiviissä yhteistyössä modernin ekosysteemin josta molemmat osapuolet hyötyvät taloudellisesti sekä pienentävät omaa hiilijalanjälkeään.

Kaikkia hyödyttävä yhteistyö

Yhteistyön tuloksena toteutettiin aidosti tehokas palvelinkeskus joka keskittyy hukkalämmön eliminoimisen sijasta sen muuntamiseen hyödylliseen muotoon. Palvelinkeskuksen tuottaman lämmön talteenotto laskee datakeskuksen ylläpitokustannuksia sekä kaukolämmön maakaasutarvetta. Kaukolämmön tuotanto datakeskuksen hukkalämmöstä muodostaa noin 65 % pienemmän elinkaaren hiilijalanjäljen verrattuna vastaavan määrän tuottamiseen maakaasun avulla. Maakaasun tarve on lämmön kierrättämisen myötä laskenut 70%. 

Myös tavallinen kuluttaja hyötyy yhteistyöstä. Maakaasun hinta on noussut koko 2000-luvun ajan, ja tahti on kiristynyt vuoden 2011 jälkeen. Lämmön kierrättämisen kautta parannamme kaukolämmön kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Alkuvaiheessa hukkalämpöä saadaan palvelinkeskuksesta jo tuhannen omakotitalon lämmittämiseen vaadittava määrä. Datakeskuksen laajentamistakin on suunniteltu, tällöin me voimme vastaavasti kasvattaa hukkalämmön talteenottokapasiteettia. Lämmöntalteenotto ja siirtäminen kaukolämpöverkostoon on mahdollistanut kuluttajahintojen laskemisen jo kaksi kertaa. 

Moderni datakeskus

Mäntsälään rakennetussa palvelinkeskuksessa on erittäin tehokas ilmanjäähdytysjärjestelmä ja koko rakennus on suunniteltu aerodynaamisesti hyödyntämään tuulta sopivan ilmanpaineen luomiseksi ilmanottoaukkojen kohdalla ja ilmankiertoa avustamaan.

Palvelinkeskus on suunniteltu laajennettavaksi. Nykyisellään eli ensimmäisen vaiheen jälkeen palvelinkeskuksen tehotarve on noin 15 MW. Kahden laajennusosan rakentamisen jälkeen koko palvelinkeskuksen tehotarve tulisi olemaan noin 50 MW luokkaa. Tehotarpeen kokoluokasta saa hyvän kuvan, kun lukua vertaa lukua Loviisan kummankin ydineraktorin sähköntuoton nettotehoon joka on hieman alle 500 MW.

Datakeskuksessa syntyy joka sekunti lämpöä 1000 kiukaan verran. Ilman poistuessa palvelinkeskuksesta, lämmönvaihtimet poistavat lämpöenergiaa jonka me ostamme. Ulostuleva ilma on noin 37-asteista, noin 20 astetta kuumempaa kuin sisääntuleva ilma. Ero ei kuulosta suurelta, mutta lämpötilaeroa voidaan kasvattaa lämpöpumpulla, jonka ansiosta kaukolämpöverkkoon syötetään 80-asteista vettä. 

Vuonna 2018 lämmönkierrättämistä tehostettiin ja nykyisellään lämmöntalteenottolaitoksen nimellisteho on noin 6 megawattia, ja se tuottaa vuodessa 30 GWh kaukolämpöä. Energiamäärä vastaa suurin piirtein 1500 omakotitalon vuodessa käyttämää lämpöenergiaa.

PUE-luvun hiominen vai hukkalämmön hyödyntäminen?

Yleisesti käytetyn palvelinkeskusten energiakäytön tehokkuutta mittaavan PUE-luvun (Power Usage Effectiveness) hienosäätämisen sijaan datakeskus, yhdessä meidän kanssamme keskittyikin hukkalämmön hyödyntämiseen. PUE-luvun hiomisen tuloksena saatu yhden prosenttiyksikön hyöty ei ole merkittävä, mutta hukkalämmön hyötykäyttö sen sijaan on osoittautunut erinomaiseksi vaihtoehdoksi niin datakeskukselle, kuin meillekin. Tässä laajuudessaan toteutettuna lämmöntalteenottoprosessi on maailmalla ainutlaatuinen. Toteuttaminen ei olisi onnistunut ilman tiivistä yhteistyötä datakeskuksen sekä laitetoimittaja Calefa Oy:n kanssa.

Tulevaisuus on erilaisten toimijoiden luomissa uudenlaisissa ekosysteemeissä. Yhteistyössä voimme kehittää uutta toimintaa, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Eri toimialojen yhdistyminen uudella tavalla parantaa kilpailukykyämme. Hienoa olisi, jos saisimme alueelle toimijoita, joista toiset tuottaisivat ja toiset käyttäisivät paljon lämpöä. me voisimme toimia silloin lämmön välittäjinä. Muukka sanoo ja jatkaa – Kuluttaja-asiakkaillehan tämä konkretisoituu viihtyisämpänä ympäristönä sekä jo nyt nähtävinä hintojen laskemisena.

Alkuperäinen referenssi julkaistu 8.2.2016, referenssiä päivitetty 30.7.2019 vastaamaan nykytilannetta.